keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Mitäs sitä tulikaan tehtyä vuonna 2016...


Vaikka tämä vuosi ei olekaan ollut blogin kannalta mikään aktiivisin mahdollinen, on vuoden aikana kuitenkin tapahtanut vaikka mitä! Siispä päätin tänäkin vuonna tehdä kartoituksen siitä, mitä kaikkea sitä tulikaan vuoden aikana tehtyä. Olen valinnut joka kuukaudelta kaksi kuvaa, joista pidän tai jotka kuvaavat sen kuukauden tapahtumia erityisen hyvin. Tänä vuonna kamerakin on ollut vähän vähemmällä käytöllä, joten sopivia kuvia ei tänä vuonna ollutkaan ihan hirvittäviä määriä.

Kokonaisuudessaan vuosi 2016 oli hirmuisen tapahtumarikas. Olemme treenanneet ahkerasti, oppineet ja saavutaneet paljon, lenkkeilleet ja pitäneet hauskaa sekä keskenämme että kavereiden kanssa. Tämä vuosi on jälleen kerran tuonut esille yhden koiraharrastuksen parhaista puolista, sen äärimmäisen mahtavan tukiverkoston, jonka koiran ottaminen voi parhaimmillaan mukanaan tuoda. Olen äärimmäisen kiitollinen niistä ihmisistä, jotka ovat elämääni koirien kautta tulleet, näiden mahtavien nelijalkaisten lisäksi he ovat se juttu, mikä tekee tästä niin mahtavan elämäntavan.



Tammikuussa starttasimme uuden vuoden mökkeilemällä perheeni kanssa. Aloitimme vuoden alusta mitä mukavimmassa rallitokon treeniryhmässä. Kävimme tammikuun ensimmäisellä viikolla myös möllitokokokeessa, jossa saimme vähän palautua edellisen kuukauden aikana käydyistä kokeista. Alkukuusta saimme myös vieraaksemme Sannin ja Riitan sekä kolme nahkaa ja suuntasimme koko porukka Kajaanin KV-näyttelyyn. Lennu nappasikin sieltä viimeisen tarvittavan sertin sekä ensimmäisen cacibinsa Suomesta ollen VSP! Näyttelyvuosi alkoi siis hienosti. Tammikuussa kävimme myös nappaamassa alaosaston vuosikokouksesta jos jonkinlaista palkintoa ja Lennu testasi ensimmäistä kertaa Kuopion koirauimalan, johon tykästyimme kovasti. Lisäksi tammikuussa lenkkeilimme todella paljon jäällä!




Helmikuussa kävimme uudelleen Kuopiossa koirauimalassa, tällä kertaa isommalla porukalla. Molemmat koirani pääsivät uiskentelemaan altaaseen, vaikkakin Metka olisi varmaankin mieluummin viettänyt päivänsä kotisohvalla. Kävimme viikottain doboryhmässä, joka itseasiassa alkoi jo tammikuussa ja kesti vielä hieman maaliskuunkin puolelle. Helmikuussa tuli muutenkin liikuttua paljon.




Maaliskuussa oli jälleen aika lähteä näyttelykehiä valloittamaan, tällä kertaa Nurmeksen ryhmänäyttelyyn, jossa Metkan viimeinen serti meni jälleen niukasti sivu suun. Maaliskuussa koitti myös kauan odotettu päivä, eli Metkan sterkkaus. Leikkaus sekä siitä parantuminen sujuivat oikein mallikkaasti ja me saimme helpotusta elämään. Kävimme Lennun kanssa rallitokokoulutuksessa hakemassa vinkkejä treeneihin. Maaliskuun loppupuolella lähdin turisteilemaan Lauran mukaan Lappeenranta KV:hen, jossa sain nähdä (ja esittää) sukulais-Koiruuksia. Saimme oman seuran vuosikokouksesta kotiintuomisiksi Vuoden tokotulokas -palkinto!



Huhtikuussa treenasimme kovasti niin tokoa kuin rallitokoakin. Kuun puolivälissä kävimme Pieksämäellä Lennun kanssa tokokokeessa, mutta 1-tulos ja sen myötä koulutustunnus jäi kuuden pisteen päähän. Kävimme myös molempien koirien kanssa pitämässä hauskaa rallitokon möllikokeessa. Kivasti menneen möllikokeen jälkeen lähdin melko luottavaisin mielin viralliseen kokeeseen, mutta oman mokani takia avoimen luokan ensimmäinen hyväksytty tulos jäi edelleen saamatta. 




Toukokuussa kävimme heti vappuna match showssa, Kuopiossa asti! Metka menestyi kisassa hienosti, sijoittuen lopulta BIS5-sijalle. Jo kuun alussa meitä hemmoteltiin mahtavan kesäisillä säillä ja sekä omistaja että koirat heittivät talviturkkinsa jo alkukuusta! Kävimme Lennun kanssa tokokoulutuksessa ammentamassa oppia maajoukkuetason kouluttajalta. Toukokuun puolivälissä kävimme Sariannan kanssa Lieksassa rallitokokokeessa, jossa lainakoirani Lassi saavutti RTK1-koulutustunnuksen ja me korkkasimme Metkan kanssa oman kisauramme hienolla alokasluokan tuloksella. Viikko tämän jälkeen suuntasimme samassa seurassa Nurmekseen tokokokeeseen, jossa kaikki meni nappiin! Teimme Lennun kanssa 1-tuloksen huippupisteillä, saimme näin ollen TK1-koulutustunnuksen ja vieläpä voitimme luokkamme. Kuun viimeisenä viikonloppuna saimme kylään ihania vieraita, kun Sanni ja trikkitytöt saapuivat Joensuuhun kaksipäiväiseen näyttelyviikonloppuun. Ensimmäinen päivä oli jättimenestys Lennun Lola-siskon ollessa VSP ja saadessa ensimmäisen sertinsä ja cacibinsa! Lennu sijoittui hienosti molempina päivinä PU-sijoille.




Kesäkuussa kävimme hieman hullunpuoleisella näyttelyreissulla Kajaanissa, kotiintuomisiksi saatiin Lennun ensimmäinen ROP-sija! Loppukuukausi vietettiin hiljaiseloa, treenaten ja kesästä nauttien. Reissasimme juhannukseksi Savonmualle ja juhlimme keskikesää koiramaisissa merkeissä.




Heinäkuu käynnistyi collieyhdistyksen 70-vuotisjuhlaviikonlopulla. Pääsin seuraamaan ensimmäistä kertaa tokon rotumestaruuskoetta ja seuraavana päivänä osallistuimme molempien koirien kanssa pääerikoisnäyttelyyn. Lennu lähti juhlaviikonlopusta Teija-kasviksen mukaan ja olikin poissa kotoa peräti kolme viikkoa. Tuo aika vierähti osittain Ruotsissa kolmessa eri näyttelyssä, joista Lennu saavutti kaiken tarvittavan ja vähän enemmänkin. Kävimme Metkan kanssa ensimmäistä kertaa raunioilla ja eläkeläisetsijä oli aivan liekeissä ihmisiä etsiessään. Kun maailmanmatkaaja saatiin takaisin kotiin, helli heinäkuun lämpö meitä sen verran että päästiin useampaan otteeseen uimaankin. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna osallistuimme alaosastomme järjestämään pk-viikonloppuun!




Elokuussa minä pääsin viimein kesälomalle ja melkoinen aktiiviloma siitä tulikin! Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna osallistuimme kahteen eri näyttelyyn. Ensin vuorossa oli oman alaosastomme järjestämä sivuerikoisnäyttely Kuopiossa ja kaksi päivää myöhemmin Luumäen ryhmänäyttely, johon osallistui ainoastaan Metka. Seuraavalla viikolla matkustimme Kotkaan Sannin vieraaksi ja osallistuimme Metkan kanssa tokon möllikokeeseen. Kotkasta reissasimme vielä Evolle nyt jo perinteistä Koiruuksien vaellusviikonloppua viettämään. Loppukuusta osallistuimme vielä tottiskoulutukseen, jossa Lennu hyppäsi ensimmäistä kertaa elämässään metrisen pk-esteen!




Syyskuu alkoi myöskin vauhdikkaasti, kun heti ensimmäisenä viikonloppuna osallistuin kahteen eri kokeeseen. Ensin kävimme Metkan kanssa ensimmäisessä tokokokeessamme ja seuraavana päivänä kisasimme Lennun kanssa oman seuramme rally-tokokokeessa, josta saimme ensimmäisen hyväksytyn tuloksen avoimesta luokasta! Syyskuussa kävimme myös mm. ottamassa hienoja treenikuvia ja hömpöttelemässä Lennun kanssa agilitya ensimmäistä kertaa lähes vuoteen. Syyskuussa järjestettiin myös collielenkki Kolille ja lenkki olikin mitä mainioin tapahtuma, joka tulee toivottavasti toteutumaan uudelleenkin. Kuun loppupuolella vietimme Lennun 3-vuotis- ja Metkan 9-vuotissynttäreitä sekä Metkan kotiutumisen vuosipäivää.




Lokakuussa minun oli tarkoitus viedä Lennu luonnetestiin, mutta oman sairastumiseni takia testi jouduttiin meidän osaltamme perumaan ja siirtämään ensi vuodelle. Kuun puolivälissä kävimme Metkan kanssa tokokokeessa Pieksämäellä ja sieltähän napsahti 1-tulos! Loppukuusta lähdimme naapuriseuran rallitokokokeeseen hakemaan molemmille koirille toista tulosta luokastaan, mutta ainoastaan Metkalle sellainen suotiin. Metka nappasi vielä tuomarinpalkinnon siihen kaupanpäällisiksi!



Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna suuntana oli ensin Seinäjoki sekä siellä järjestetty kasvattajagaala ja seuraavana päivänä Akaa ja collieyhdistyksen järjestämä collieiden pk-koulutuspäivä. Matka oli todella mahtava ja antoisa, kaikesta hulluudestaan huolimatta. Loppukuu olikin aika rauhallinen, omistajan sairastelujen ja ihan vahingossa tapahtuneiden treenitaukojen takia. Tosin viimeisenä viikonloppuna lähdimme Ilonan ja Haltin kanssa Kuopioon alaosaston pikkujouluja juhlimaan ja koirauimalaan pulikoimaan.




Joulukuussa lähdimme kauan odotetulle reissulle Kotkaan. Ohjelmassa oli Lennun Meeri-siskon pentujen luona vieraileminen sekä rally-tokokoe Porvoossa. Kokeesta tulikin mainiot tulokset molemmille koirille ja sain olla todella ylpeä nahkalassieistani. Joulukuun aikana on vielä tiedossa viimeiset treenit rally-tokoryhmässämme (ensi vuonna puhaltavat uudet tuulet) sekä ulkomaanmatka, jonka ajaksi koirat pääsevät hoitoon. Sitten joulukuu ja koko vuosi alkaakin olla paketissa.


Viime vuoden vastaavaan tekstiin olin kirjoittanut "2015 on ollut hieno vuosi. Voin vain toivoa, että tulevat vuodet ovat yhtä mahtavia kuin tämä viimeistä viikkoaan elävä." Voin täysin rehellisesti sanoa, että 2016 on ollut vähintään yhtä mahtava kuin 2015, jopa vielä parempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)