Arkista asiaa, asiaa arjesta

 

Kolilla paistattelua

Meidän arkemme on pääosin tasoittunut oikein mukavasti. Paino sanalla pääosin. Lennu tuntuu sisäistäneen suhteellisen hyvin idean siitä, että ulkona rällätään ja sisällä otetaan iisisti. Välillä pitää toki tehdä vähän töllön töitä, jottei elo olisi liian tasaista tallaamista. Viime viikolla Lennu remontoi keittiötämme kolmeen otteeseen yksinolojen aikana. Kahtena ensimmäisenä (vaan ei peräkkäisenä) päivänä lähti ja silppuuntui yksi jalkalista per yksinolo. Tätä seurasikin loppujen vähänkään irrallaan olevien jalkalistojen poistaminen. Vaan Lennupa fiksuna pentuna protestoi hänen askartelujensa estämistä repimällä silpuksi keittiön muovimattoa ainakin 50x50cm kokoisen kolon verran.

Selkeästikään kombinaatio yksinolo keittiössä ja pari kongia seurana ei ollut toimiva, joten käänsin tilanteen päinvastaiseksi: yksinolo koko kämpässä (keittiötä lukuunottamatta, jotta edes loput muovimatosta selviytyisi) ja ilman erityisempiä viihdykkeitä. Tällä viikolla Lennu on ollut myös kevyemmillä yksinoloilla (2-4 tuntia per päivä) tämän lukuvuoden loppumisen vuoksi. Ja näistä yksinoloista olemme selvinneet ilman pahempia tuhoja! Sohva on toki aivan karvainen, vaikka Lennulla ei sinne mitään asiaa oikeasti olisi. Tämä on kuitenkin hyvin pieni hinta maksettavaksi tuhoamattomista yksinoloista, joten voin äärimmäisen hyvin elää karvaisen sohvankin kanssa.

Mittään en oo tehny.

Muuten arkeemme kuuluu varsin vaihteleva lenkkeily. Mahdollisimman paljon pyrin lähtemään Lennun kanssa paikkoihin, joissa voin pitää sitä surutta irti, mutta tämä tarkoittaa yleensä autolla siirtymistä jonkun metsän lähettyville, joten sitä ei aivan joka päivä voi (yleensä) harrastaa. Nykyään ollaan kyllä käveltykin lähimetsiin, kun Lennu alkaa olla jo sen verran iso, että sen kanssa uskaltaa vähän pidempiäkin lenkkejä heittää.

Välillä tehdään pientä treeniä ulkoilun lomassa ja yleensä aina leikitään jollain tapaa, yleensä narupalloa tai palloa heitellen. Nyt parin viime viikon aikana olen ottanut aina välillä itselleni mukaan sauvakävelysauvat sekä hyppynarun, jotta lenkeistämme saisi kaiken hyödyn itsekin irti. Lennu on suhtautunut todella hyvin molempiin, sauvakävellessäni se on aina irti eikä erityisemmin näistä liikkuvista kepukoista (ihme kyllä) välitä. Hyppynarulla hyppimisen ajaksi olen aina heitellyt osan Lennun iltaruuasta metsään, jotta saan treenailla rauhassa. Tämä on osoittautunut oikein toimivaksi ratkaisuksi, enkä malta odottaa sitä, että voin vihdoin ottaa Lennun mukaan juoksulenkeillekin! Olisi se vain niin paljon tehokkaampaa yhdistää koiran ulkoiluttaminen ja oma hikiliikunta.

Vähän on kuuma, mutta ei me ihan normaaleja ollakaan.

Huomenna otamme suunnaksi Jyväskylän ja lauantaina olisi tarkoitus pyörähtää kehässä sivuerkkarissa. Sieltä lähdetään hakemaan ihan pelkkää arvostelua ja näkemään sukulaiskoiria sekä muita nahkoja, tulee olemaan aika huisia, luulen ma!