Sinne meni talviturkki!

Lennu päätti heittää tänään talviturkkinsa hieman eri tavalla kuin mitä olin ajatellut. Lennuhan ei ole kahlausta enempää veteen tutustunut ennen tätä päivää.

Oltiin siis iltalenkillä hetki pienen lammen rannassa ja Lennu kastoi vähän jalkojaan. Kun mie olin jo lähdössä kävelemään lammelta pois, näin kuinka Lennu juoksi vauhdilla kohti lampea ja hyppäsi, pommina. Sydänhän siinä oli pysähtyä, kun pentu oli hetken upoksissa, mutta onneksi se nousi kuitenkin nopeasti pintaan ja lähti uimaan kohti tuota pientä saareketta. Sinne se myöskipusi, vaikka mie huutelin sitä rantaan. Lennu nuuskutteli hetken saarellaan ja vinkui vähän, mutta tarpeeksi sille lirkuteltuani se hyppäsi samalla tyylillä takaisin lampeen ja ui rantaan. Kehuin aivan mielettömästi ja annoin nameja. Yllättävää kyllä, se vaikutti hyvin iloiselta, häntä vaan heilui aivan mahdottomasti kun sitä kehuin ja Lennu kiemurteli jaloissani. Onneksi selvisin taas pelkällä säikähdyksellä, joku päivä tää pentu vie miulta terveyden näillä kommelluksillaan. Toivotaan, että tämä nyt sentään tarkoittaa sitä, että miulla on kesällä innokas uimari seuranani eikä sitä, että herra traumatisoi itse itsensä lampiseikkailussaan.

Herra joutui elämänsä ensimmäiseen kokovartalopesuun kotiin päästyämme. Sopivampaa ajankohtaa ei varmaan olisi tälle uimareissulle voinut olla, sillä minulla oli aikeissa pestä Lennu tänään joka tapauksessa.

Muuten meille ei kuulu mitään kovin ihmeellistä. Lauantaina kävimme pyörähtämässä mätsärissä, jossa Lennu sai punaisen nauhan, mutta ensimmäisen kerran mätsäriurallaan ei sijoittunut. Pentuja, ja hienoja sellaisia, olikin paikalla liki 40, joten ihmekös tuo! Kotona ollaan treenailtu lähinnä sivulletuloa ja seuraamisen alkeisjuttuja, torstain tokoja odotellessa!

Lopuksi tämän päivän lenkiltä vielä video Lennun hepulista hiekalla:

Lennu on heistä kaikkein kaunein (melkein)

Tänään lähdimme illalla jälleen mätsäröimään. Paikalla oli todella paljon porukkaa ja jonot ilmoittautumiseen olivat mahdottoman pitkät! Onneksi hommaa nopeutettiin vähän ja pääsin ohituskaistalla jonojen ohi, sillä edelläolijat ilmoittivat koiriaan ainoastaan aikuisiin. Pentujakin tosin oli paikalla enemmän kuin aiemmissa mätsäreissä, yhteensä 25 kappaletta.

Meidän parinamme oli tällä kertaa valkoinen kääpiövillakoira. Lennu esiintyi mielestäni tosi hyvin, paremmin kuin parissa edellisessä mätsärissä. Tuomari ojensi meille sinisen nauhan, perustelunaan se, että villakoira paransi huimasti menoaan loppua kohden ja Lennu oli kuulemma "niin tasainen". No, sitä en käy kiistämään! Sinisten kehä alkoi pian oman kehämme päätyttyä ja siellä pönötettiinkin ihan kiitettävän pitkään! Ensimmäistä kertaa tuli vastaan myös kaksoishandlausta, kehän laidalta huutelu meinasi käydä Lennulle häiritseväksi, mutta kyseinen koirakko käteltiin kehästä pois. Lopulta kehässä oli vain neljä koiraa ja olin hurjan iloinen siitä, että Lennu sijoittui jälleen. Sitten jäljellä olimme vain Lennu sekä yksi toinen koira. Tuomari tuli kättelemään minua ja olin varma, että jälleen napsahtaisi kakkossija, mutta tuomari totesikin, että tässä on voittaja! Ei ollut ilolla ja ihmetyksellä rajaa tässä vaiheessa!

Vein Lennun hetkeksi autoon odottamaan BIS-kehää, mutta kovin pitkäksi aikaa en sitä uskaltanut sinne jättää jottei myöhästyttäisi kehästä. Viimeisen nauhakehän loppumista odotellessa Lennu vaikutti varsin väsyneeltä, sillä se hyppi ja riekkui minua vasten. BIS-kehään pääsi myös Calle-lagotto omistajineen ja ajattelin, että tästähän se vasta hyvä tuleekin, sillä se tunnetusti riekkuu eniten tuttujen koirien läheisyydessä. BIS-kehään päästyämme sain kuitenkin todeta, että Lennu pönöttää siellä aivan yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Pienimuotoista väsymisen merkkiä oli havaittavissa ainoastaan siinä, että palkatessa Lennu kurotti nameihin niin, että se hukkasi seisomisasentonsa. Tuomarit juoksuttivat meitä ihan mukavasti ja pönötystäkin pääsimme harjoittelemaan taas koko rahan edestä. Siinä vaiheessa kun tajusin, että jäljellä oli enää neljä koiraa, olisin voinut ryhtyä tanssimaan. Miun pieni hörökorva sijoittui BIS-kehässä kaikkien niiden koirien joukosta! Lopulta Calle sijoitettiin kolmanneksi ja Lennu toiseksi! Aivan uskomatonta! Lennu siis SIN1 BIS2 ja kotiin kannettiin hirmuiset määrät palkintoja (herkkuja molemmille, kuntoilukamaa miulle sekä pari lahjakorttia, joista olin erityisen iloinen, sekä tietenkin Lennun ensimmäinen pokaali)!

Kuva: Joensuun Agilityurheilijat

The one where the pup meets his arch enemy

Putki jatkuu...

Laiska omistaja voisi keksiä uusia poseerauksia koiralleen. Mutta huomatkaa, se on vain puoliksi hörö!

Mätsäriputkemme jatkui taas tänään, tällä kertaa Sotkumassa. Oletin, että sinne tulisi vähemmän porukkaa kuin kaupungin mätsäreihin ja oletukseni osui oikeaan. Pentuja ei ollut ilmoitettu kuin yhdeksän kappaletta, mutta muissa luokissa osallistujia oli kyllä paljon enemmän! Olimme Lennun kanssa neljännessä parissa ja saimme pariksemme vappumätsärissä PUN1-sijalle päässeen suomenajokoiran. Lennu esiintyi tuttuun tyyliinsä, tosin raviosuuksilla hajut olisivat välillä kiinnostaneet hieman turhan paljon ja pentu yritti ravata nenä ruohossa kiinni. Muuten Lennu oli jälleen oikein mallikkaasti ja sai punaisen nauhan.

Pian pääsimmekin uudelleen pyörähtämään kehään muiden punaisten kanssa ja siellä tuomari seisottikin koiria pitkään ja hartaasti (tosin ei yhtä pitkään ja hartaasti kuin muiden luokkien nauhakehiä myöhemmin, onneksi). Loppujen lopuksi meidät osoitettiin toiselle sijalle, joten sijoitus kolmatta kertaa putkeen pentujen PUN2.

Koska ilma oli lämmin sekä aurinkoinen ja meillä oli seuranamme tuttuja koirakavereita, jäimme katsomaan loputkin kehät ja vielä BIS-kehänkin. Lennu tarvitsee kyllä kaiken harjoituksen mikä on vain mahdollista saada kehän laidalla käyttäytymiseen. Herralla oli taas aivan mahdottoman paljon asiaa ja silloin kun se ei ollut äänessä, se olisi nyhtänyt kaiken mahdollisen maasta. No, ensi viikolla on vielä kahdet mätsärit ennen kuin alkaa vähän pidempi mätsäritauko, joten päästään vielä harjoittelemaan tuota kehän laidalla malttamista oikein urakalla!

Aavistuksen liian pieni palkintopanta... Jos jollain on tarvetta minimaaliselle puolikurkkarille niin täältä saa! :D