Elo-Karelia 2015

Kaksi viikkoa sitten koitti kauan odotettu tapahtuma, Elo-Karelia! Olen käynyt Joensuun kaksipäiväisessä näyttelyssä jo vuosien ajan turistina, mutta en ole koskaan päässyt osallistumaan kotinäyttelyrupeamaan koiran kanssa. Viikonlopun odotusta ja jännitystä lisäsi entisestään se, että saimme näyttelypäivää edeltävänä perjantai-iltana vieraaksemme Sannin sekä ihanat tyttöset Lolan ja Siskon. Kolmikon saapuessa meille Lennu ei meinannut pysyä nahoissaan. Se oli saanut kerätä energiaa koko päivän ja se kyllä näkyi! Lähdimme kuitenkin pian lenkille, jotta koirat saivat purkaa ylimääräistä puhtiaan. Teimme Lennun kanssa myös tokotreenin, joka meni vallan hyvin! Paikkamakuu ja kaukokäskyt sujuivat sukulaishäiriöstä huolimatta!

Sisko on aivan iiiiiiihana pieni pentu. Niin kiltti ja söpö ja reipas ja ällö. Kamala pieni pentukuumeen nostattaja. Melkeinpä vielä enemmän pentukuumetta kuitenkin nosti Lennun suhtautuminen pentuun, se kun oli aivan todella kiltti sitä kohtaan. Alkuun se oli kovasti ihmeissään moisesta taapertajasta, mutta kun se viimein tajusi, että pennun kanssa voi leikkiäkin, ei riemulla ollut rajaa! Sisko ja Lennu leikkivätkin sisällä paljon, erityisesti makuulla painiminen tuntui olevan kovin hauskaa.

Lauantaina lähdimme kohti keskustaa hyvissä ajoin, sillä meidän piti viedä Sisko hoitoon ennen näyttelypaikalle suuntaamista. Siskon jäätyä siskoni luokse päivähoitoon, olimmekin jo pian raviradalla. KV-näyttelyssä oli nahkoja viitisentoista ja nuorten urosten luokassa oli Lennun lisäksi ainoastaan Konsta-veli. Ennen nahkakehää seurasimme sivusilmällä pehkojen arvostelua ja tuomarilla tuntui olevan melko tiukka linja. Jännityksellä odotimme omaa kehäämme alkavaksi ja teimme muutaman harjoituskiekan kehän ulkopuolella. Ensin arvosteluvuorossa oli Konsta. Velipoika esiintyi nätisti ja ansaitsi itselleen ERIn. Seuraavaksi kehässä olimmekin me, Lennu tyypilliseen tapaansa tyylikkäästi esiintyen. Kauniilla esiintymisellä Lennukin ansaitsi arvosanan Erinomainen ja pääsimme viilettämään kilpailuluokkaan yhdessä Konstan kanssa. Tuomari pohti päätöstään pitkään ja osoitti lopulta Konstan ykköseksi ja meidät kakkoseksi, molemmat SA:n kera.

Odotimme hetken paras uros kehään, johon tuli meidän lisäksemme valioluokan koirat sekä veteraaniuros. Minkäänlaista menestystoivetta ei tarvinnut tässä vaiheessa odotella, hienojen valiourosten seurassa kun Lölö vaikuttaa edelleen kovasti keskenkasvuiselta. Varasertiä kummempaa menestystä ei meille tullutkaan, mutta saimme oikein kunnolla ilonaihetta Konstan PU4-sijasta ja sertitilin avauksesta! Lisäksi Lola sai hienosti Erinomaisen!

Meidän osuutemme loppui juuri sopivasti sateen alkaessa ja pääsimme hakemaan pikku-Siskon hoitopaikastaan. Illalla sää selkeni ja pääsimme koirien kanssa lenkille, valokuvaamaan ja uimaan. Reissulla vierähti aikaa hyvä tovi ja omistajien sekä, varmaankin myös, koirien hermoja koeteltiin erilaisten toinen toistaan hullumpien poseerausideoiden myötä. Lopulta palasimme kuitenkin kotiin lauantaipizzoista nautiskelemaan.

"Quality head with good eye & expression. Good reach of neck with well angulated shoulders. Sound hindquarters, giving good overall shape & profile. Moved with drive & purpose." ERI SA NUK2 VASERT

Sunnuntain KR-näyttelyssä nahkoja oli yllättäen lauantaita enemmän ja nuorten urosten joukkoon liittyi yksi nuorukainen lisää. Minulla oli jälleen kehässä hienosti esiintyvä kehäkettu, joka tuntui kovasti huvittavan brittituomaria vakavuudellaan. Kun tuomari tuli ensimmäistä kertaa katsomaan kaikkia kolmea nuorten luokan urosta, hän yritti saada Lennun huomion itseensä tekemällä hassuja ääniä. Lennu vähät välitti sellaisesta vaan tuijotti edelleen minun kättäni, myös siinä vaiheessa kun käsi oli siirtynyt selän taakse piiloon. Tuomari vain naurahti ja totesi koirani olevan hieman "awkward".

Myös yksilöarvostelussa jatkui sama leppoinen tunnelma ja tuomari olikin aivan erityisen mukava, pidin hänestä kovasti. Hän taas tuntui pitävän kovasti persoonallisesta pikku taskulassiestani ja arvosteli sen Erinomaiseksi. Yllätyksekseni hän valitsi Lennun kilpailuluokan ensimmäiseksi ja vieläpä SA:n kera. Myös Konsta-veljelle SA ja näin ollen veljekset pääsivät jälleen yhdessä parhaan uroksen valintaan. Tällä kertaa oli Lennun vuoro napata PU4-sijoitus! Kolmanneksi sijoittunut avoimen luokan uros sai sertin ja valioitui! Näin ollen meille ojennettiin jälleen vaaleansini-valkoinen ruusuke ja poistuimme hihkuen kehästä, miten mainio viikonloppu meillä olikaan takana! Kolmelle sisarukselle koko viikonlopulta yhteensä kuusi Erinomaista, yksi serti ja kaksi varasertiä, ei ollenkaan pöllömmin!

"Good head. Good temperament. Flat skull. Nice neck. I like the legs and the feet. I don't like the tail, gay on the move. I would like a little shorter loin. Sound, easy mover." ERI SA NUK1 PU4 VASERT