Vasemmalta: Rauta (Koiruuksien Hilpee Fiilis), Sisko (K. Magee Fiilis), Fiilis (K. Kerttu Herranterttu) ja Leo (K. Veljeni Leijonamieli). Kuvan otti vesileimasta huolimatta Sami R.
Me olemme viettäneet pääsiäistä mukavissa merkeissä lähinnä kaverin luona löhöillen. Toki olemme lenkkeilleet ja ihmetelleet yllättäen lämmenneitä ilmoja, mutta torstain rallytokotreenien jälkeen olemme pitäneet treenivapaata. Ennen edellä mainittuja treenejä Lennu teki muuten tähänastisen elämänsä hienoimman noudon! Oli niin säpäkkä ja teknisesti hieno suoritus, että ihan harmittaa ettei se tullut videolle. Teimme myös paikkaistumisen vieraan koiran kanssa ja sekin sujui hyvin, jospa se avoin luokka kutsuisi vielä tämän vuoden puolella. Ehkä. Kenties.
Eilen lähdin ilman koiria hulluuden matkalle, nimittäin turistiksi Lappeenranta KV:hen Lauran kyydissä. Ajatus turistiksi lähtemisestä vaikutti todella hyvältä, kunnes tajusin, että a) matkaan piti lähteä kuudelta aamulla ja b) kellot siirrettiin kesäaikaan juuri edellisenä yönä. No, on näitä hulluuden matkoja ennenkin tehty ja selvitty hengissä (joskin umpiväsyneenä) kotiin, joten niinpä sitä herättiin kello 4:30 (oikeasti 3:30) valmistautumaan koitokseen. Olin tietysti lupautunut myös esittämään erään sukulaisnahkan kasvattajaryhmässä, joten ihan variksenpelättimen näköisenä ei matkaan valitettavasti voinut lähteä.
Menomatka sujui loppujen lopuksi kivasti, paikalla oltiin hyvissä ajoin ja parkkipaikan karmeasta kunnosta huolimatta päästiin sisälle halliinkin suht kuivin jaloin. Shelttikehä oli jo hyvässä vauhdissa, mutta jatkui pitkälle iltapäivään valtavasta koiramäärästä johtuen. Siinä välissä pääsin katselemaan rauhassa nahkakehää ja moikkaamaan ihania sukulaiskoiria omistajineen. Koiruus-tiimi vetäisi melko tiukkana tunnetulta tuomarilta Erittäin Hyvät sekä yhden Erinomaisen, mikä tarkoitti menolippua kehään kasvattajaryhmälle. Hienon trikkiryhmän esitimmekin, kaikki koirat esiintyivät kauniisti vaikka en ole varmaan koskaan noin pitkässä kasvattajaryhmän arvostelussa ole koskaan ollutkaan ja tilanne oli junnukoirille ensimmäinen laatuaan! Nahkakehän jälkeen pääsin jännittämään vielä shelttikehän laidalle, sieltäkin pukkasi Erinomaista matkakumppanille.
Lopulta oli aika pakata kamat ja suunnata Hesburgerin kautta kotimatkalle, joka olikin menomatkaa huomattavasti raskaampi. Kotiin kuitenkin selvittiin ja päivästä jäi oikein hyvä mieli, oli niin ihana nähdä ystäviä ja tuttavia pitkästä aikaa näissä merkeissä!
Muutaman päivän päästä koittaakin jo huhtikuu, joka onkin melko toiminnantäyteinen. Tiedossa on ainakin kaksi koetta sekä möllikoe ja pääsenpä itsekin tormistautumaan kouluttamisen saralla seuramme järjestämän rallytokon kokeilupäivän muodossa. Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista