Avoimen luokan korkkaus

Rallailijat!

Lähdimme perjantai-iltana Sariannan kanssa roadtripille Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen. Perjantaina määränpäänä oli Joroinen, mutta lähdimme aikaisin lauantaiaamuna ajamaan kohti Jyväskylää ja ensimmäistä avoimen luokan koettamme. Avoimen luokan kyltit ovat yhtä lukuunottamatta hyvällä mallilla, joten siinä mielessä jännitettävää ei ollut. Kuitenkin edelliset kokeet mielessä pitäen, jännitettävää oli senkin edestä, sillä ikinä ei voi tietää mitä radalla tulee tapahtumaan. Ja syystäkin jännitin.

Rata vaikutti helpolta, siellä ei ollut oikeastaan mitään vaikeita kylttejä ja ainoa paha paikka etukäteen ajateltuna olikin houkutus, joka koostui villasukista ja dentastixeistä. Molemmat näistä kuuluvat Lennun lemppariasioihin... Olimme suoritusvuorossa toisena, joten Lennu oli rataantutustumisen ajan kehän laidalla häkissä ja ensimmäisen koiran suorituksen ajan virittelin sitä tulevaa koitosta varten. Ensimmäinen hairahdus tapahtui pyörähdyksessä, sillä Lennu ei ollut aivan menossa mukana. Uusimme ja toisella kerralla meni hieman paremmin. Seuraavalta kyltiltä saimme kuitenkin -13 pistettä, sillä Lennu ei istunut perusasentoon seuruusta pysähtyessämme vaan meni suoraan maahan sekä ensimmäisellä yrittämällä että uusinnassa. Tästä kuitenkin rata lähti paranemaan huomattavasti ja loppuradalle mahtui vain yksi iso virhe kun Lennu meni jälleen suoraan maahan istumisen sijaan.

Radan jälkeen harmitti melko paljon se, ettei meidän tavoitteemme, siistin ja hölmöily-vapaan radan suorittaminen, täyttynyt. Olin varma, ettei meidän pisteemme riittäneet hyväksyttyyn tulokseen. Palkkasin Lennun normaalin tapaan ja vein sen autoon. Tuloslistalta kävi ilmi, että oikeassa olin, tuloksena oli AVO0. Jonkun aikaa vierähti ennen kuin sain taas ajatukset kasaan ja aloin löytämään radasta hyviäkin puolia. Hieno houkutus ja hyvä meininki loppuradasta olivat siinä vaiheessa päällimmäisenä mielessä. Lennu oli kuitenkin koko radan hyvin jutun juonessa kiinni eikä haahuillut omiaan. Tehdyt virheetkin johtuivat oikeastaan siitä, että Lennu on niin kova tarjoamaan toimintoja ja tekee sitä ilmeisesti erityisesti havaitessaan minun jännitykseni. Kisakirjan hakiessani näin, että hyväksytty tulos oli jäänyt kahdesta pisteestä kiinni. Eli mikäli olisin jättänyt yhden uusimisen tekemättä, AVO0:n sijaan kisakirjassa olisi lukenut AVO71.

Päivän pelastaja oli kuitenkin lainakoira-Lassi Elias! Starttasimme sen kanssa toisessa alokasluokan kokeessamme ja tälläkin kertaa jännitys kutitteli vatsaa, vaikka edellinen koe olikin mennyt hienosti. Nyt lähinnä jännitti se, saisinko tehtyä Lassille optimaalisen virittelyn. Ahtaassa hallissa sai odottaa ainoastaan seuraavana vuorossa oleva koirakko eikä tilaa virittelyyn erityisemmin ollut. Mutta kun pääsimme radalle, kaikki sujui hienosti. Yhden kerran Lassi avasi sanaisen arkkunsa, mutta onneksi juttua ei sen enempää tullut. Tuloksena olikin sitten upeasti 99 pistettä!

Kysyin kisapaikalla mahdollisuutta päästä peruutuspaikalle sunnuntain kokeisiin ja läheltä se liippasikin, mutta loppujen lopuksi jäimme ensimmäiselle varasijalle ja ilman koepaikkaa. Jonkun verran sekin meinasi harmittaa tuloksen jäädessä noin pienestä kiinni. Meillä olisi ehdottomasti ollut revanssin paikka. Mutta jos jotain, tämä koe kasvatti kisanälkää entisestään, sillä me halutaan näyttää kyntemme ihan toden teolla, koska me osataan nämä jutut!

Toisaalta olimme niin hyvässä täysihoidossa (seriously, en ole koskaan ennen kokenut moista) koko viikonlopun ja meillä oli niin mukava sunnuntaipäivä seikkaillessamme Savon maalla, ettei siinä vaiheessa uusintamahdollisuuden missaaminen kovinkaan paljoa enää painanut. Tuleehan noita kokeita, joskin vasta ensi vuoden puolella.