En yleensä huutele tällaisista asioista blogissa etukäteen, mutta nyt sen teen, sillä onhan tämä nyt aika huikeaa! Ilmoitin minut ja Lennun kahteen joulukuussa järjestettävään tokokokeeseen ja se jos mikä tuntuu melkoiselta ihmeeltä. Niin pitkään olemme joutuneet painimaan seuruun erinäisten liikkeiden kanssa, että välillä epäilytti onko meillä kokeisiin menemistä lainkaan. Viime aikoina seuruu on kuitenkin edistynyt valtavin harppauksin eteenpäin ja nyt se alkaa tuntua jopa ihan hyvältä. Sitä treenaa mielellään, mikä on vallan tavatonta. Myös liikkeestä maahanmeno on parantunut huomattavasti ja siihenkin luotto on kasvanut kovasti. Muuten olemme treenailleet lähinnä pieniä yksityiskohtia liikkeistä (mm. itsehillintää kapulanpitoon, koska se on vähän liiankin kivaa) ja pitäneet hauskaa. Ajatella, tokoko hauskaa!
Sitten on tämä toinen omituinen otus, jonka kanssa olemme myös treenanneet mitä milloinkin. Takapään käyttäminen on treenattavien asioiden listalla, kuin myös tokon alokasluokan liikkeet, joista Metka toki osan osaakin. Metkan kanssa on tietyllä tavalla ollut paljon helpompaa vain pitää hauskaa ja tehdä asioita ehkä vähän sinnepäin, sillä sen kanssa treenaaminen ei ole niin tavoitteellista vaan lähinnä juuri sitä hauskanpitoa ja ativoimista. Katsotaan mihin se sitten kantaa, vai kantaako mihinkään. Onneksi myös Lennun kanssa on löytynyt hauskuutta tokotreeneihin aivan eri tavalla kuin ennen.
Mutta nyt on taas jotain mitä jännittää kun koekalenteria on vähän täytetty!
Voi miten söpösiä ne on yhdessä <3 kaksin aina kaunihimpi :)
VastaaPoista