Paras pentu!

Eilinen Juuan reissu sujui hienosti! Automatkat Lennu lähinnä nukkui ja kaverini luona se käyttäytyi melkoisen hyvin, mitä nyt Reinot lähtivät aina välillä liikkeellä ja matto meinasi saada kyytiä. Kävimme Paalasmaalla seikkailemassa jäällä sekä näköalatornilla (johon pentu ei sentään kiivennyt), oli kyllä mahtava paikka! Lennu pääsi Lossinkin kyytiin, se ei tosin tainnut koko asiaa edes tajuta takakontissa köllötellessään.

Ainoa ikävä juttu reissussa oli se, ettei Lennu meinannut millään rauhoittua nukkumaan kaverini kämpässä. Luun järsimiseen kyllä malttoi rauhoittua, mutta vaikka päivä oli varmasti pienelle rasittava, ei nukkumisesta olisi tullut yhtään mitään. Kaverini tuumasikin, että Lennu on kuin yliväsynyt lapsi kun se riekkui siihen malliin, että unta pitäisi saada kaaliin, muttei millään malttaisi. Loppujen lopuksi sain sen rauhoittumaan ja nukahtamaan, mutta meidän pitäisi paljon enemmän vierailla ihmisten luona niin, että Lennu pääsisi harjoittelemaan rauhoittumista vieraissa paikoissa.

Tänään kävimme ensimmäistä kertaa näyttelytreeneissä. Minua hieman arvelutti kuinka Lennu käyttäytyisi koiria täynnä olevassa hallissa (malttaisiko se seistä, ravaisiko se nätisti vai pistäisikö koko homman täysin ranttaliksi), mutta pentu käyttäytyi suorastaan loistavasti! Seisominen sujui todella hienosti (tosin en ole varma osaanko seisottaa sitä oikeassa asennossa) ja jopa ympyrällä toisten koirien kanssa ravaaminen toimi niin kuin olisimme aina sitä tehneetkin. Ihan uskomatonta! Harjoitusten vetäjä eli "tuomari" otti kaikki yksittäin "arvosteluun" ja Lennu sai hirmuisesti kehuja keskittymisestään, kontaktihakuisuudestaan ja rennosta luonteestaan. Lennu seisoi nätisti paikallaan myös tuomarin kopeloidessa kropan läpi, ainoastaan hampaiden katsomista se hiukkasen aristeli, mutta lopulta sekin sujui. Kaiken kaikkiaan odotukseni ylittyivät huikealla tavalla.

Vuoron odottamisten aikana Lennu oli sitä mieltä, että paras ajantappamiskeino on leikkiminen jokaisen lähellä olevan koiran kanssa. Lili-pehko, collielenkeiltä tuttu leikkikaveri, olisi ollut Lennusta erityisen ihana. Melko helposti keskittymisen sai kuitenkin siirrettyä kavereista supernameihin ja Lennu tarjosikin kontaktia paljon, mainio pentu. Ensi kerralla taidan uskaltaa ottaa meidän tosi hienon näyttelyhihnan esiin, nyt mentiin vielä peruspannan ja hihnan kanssa tuon turhan innokkaan kavereiden moikkaustarpeen vuoksi. Mie olen kyllä ihan täpinöissäni, Lennu on kyllä niin hieno tyyppi!

Täytyi ikuistaa tämä historiallinen tapahtuma: Lennu makaa jalat suorana! Yleensä meillä makoilee tämän näköinen hylje:

Tai oikeastaan tassujen pitäisi vielä olla kropan alla. Hömelö pentu.