perjantai 16. toukokuuta 2014

Tokon alkeet 04

Suorana käveleminen on ilmeisen vaikeaa...

Eilen oli jälleen ohjatut tokotreenit. Aiheena perusasento, siitä maahanmeno ja seuruu. Teimme myös luoksepäästävyyden.

Perusasennossa alettiin vaatimaan koirilta vähän enemmän, eli vähemmän käsiapua ja kuonon namikädestä irrottamista. Ei ihan mennyt putkeen tämä meillä. Lennu oli sitä mieltä, että jos hän ei saa nakerrella palkkaansa, hän ei myöskään sivulle tule. Olen siis ollut aivan liian lepsu siinä, että nameja on saanut nakerrella kädestä (niitä toki saamatta, mutta kuitenkin) ja nyt kun käsi oli nyrkissä passiivisena reiden vieressä, ei pentu suostunutkaan yhteistyöhön. Yritimme tätä monta kertaa, vaihdoimme paikkaa aina kun ei onnistunut ja yritimme uudelleen. Lopputuloksena oli koira, joka vain haisteli maata eikä katsonut ohjaajaa päinkään. Helpotimme hommaa, eli käsiapu takaisin, mutta yritin pitää sen nyrkissä. Onnistui joten kuten. Se tahtoo jäädä joko liian taakse, liian eteen tai liian kauas kun nami ei ole selkeästi tarjolla.

Perusasennosta maahanmenoa emme ole koskaan harjoitelleet, joten teimme sitä ihan niin, että Lennu oli edessäni ja teimme vaihtoja istumisesta maahan ja päin vastoin. Lennun tekniikkaa kehuttiin jälleen maahanmenossa ja se toimi ilman käsiapuakin! Hieno pentu! Eli enemmän pitää vaatia myös tässä! Istumaan siirtymisessä pitää vielä antaa selkeä käsiapu, mutta sitäkin sitten vähitellen häivyttämään kun tajuaa mistä on kyse. Ja pitää varmistaa, ettei pentu jää "puolitiehen", vaan istuu kunnolla.

Luoksepäästävyydessä Lennu oli hienosti! Ei ryntäillyt kouluttajan luokse vaan pysyi perusasennossa ja vieläpä aika hyvin kontaktissa. Toisella kerralla kun teimme samaa hommaa, pentu ei enää oikein suostunut tulemaan sivulle ollenkaan, jolloin ohjaaja vinkkasi, että voinhan myös istuttaa sen pennun ilman sivu-käskyä ja mennä itse perusasentoon sen viereen. Miten tuommoistakaan ei tule ajatelleeksi ennen kuin joku muu sen sanoo ääneen?

Seuruuta tehtiin aivan pieni pätkä, kun Lennu alkoi vaikuttaa jo niin väsyneeltä. Siihenkin vaan vihje nyt mukaan ja paljon treeniä.



Kouluttajan kommentit Lennusta olivat "ovela", "viisas" ja "ei tee yhtään enempää kuin on pakko". Eli koira on kuin omistajansa, menee sieltä mistä aita on matalin. ;) Kuulemma se tulee opettamaan minua paljon, kun se on sen verran fiksu koira ettei anna mitään ilmaiseksi. No se nyt on aivan varma, että Lennu tulee opettamaan minua paljon, kun minusta tuntuu koko ajan, että olen aivan ulalla. Eli ei kai tästä voi suunta olla kuin parempaan päin. Mutta vähän on kieltämättä kurja olo, kun vielä pari päivää sitten kuvittelin, että meillä on perusasento suht hyvällä mallilla. Vaan eipäs olekaan! Kovalla treenillä on yritettävä saada tilanne haltuun ja takaisin radalleen meidän tavoitettamme (perusasento kunnossa vuoden ikään mennessä) ajatellen.

Kaikki tämän postauksen kuvat on ottanut Laura P. tämän päivän treeneissä. Niistä lisää huomenissa!

Paras perusasentokuva (ohjaajan tärähtänyt naama ei näy, pentu on suht oikeassa paikassa istumassa)



Kisattiin siitä kuka näyttää epäedustavimmalta. Kumpi voitti?

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tai siis kiitos Lauran, joka ne otti! :) Ja huomenna on tiedossa vielä lisää. ;)

      Poista
    2. Oi kun kivaa :) musta treenipostauksiin tulee heti niin paljon väriä, jos on kuvia (tai sitten videoita) :D

      Poista
    3. Mie oon täysin samaa mieltä! Se kuvaajien haaliminen onkin sitten asia erikseen :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)