Hakuleirin ensimmäinen päivä alkoi säätilan tarkastamisella ja vaatesuunnitelmien muuttamisella. Mittarin näyttäessä +4 astetta ja kelin näyttäessä melkoisen sateiselta, tavalliset treenivaatteet vaihtuivatkin toppavaatteisiin ja reppuun tuli pakattua kaksi sadeviittaa sekä sadetakki. Melkoisen määrän tavaraa autoon pakattuani lähdin viimein ajamaan kohti tapaamispaikkaamme. Leirimme on siis lähinnä oman treeniporukkamme oma, muutamaa muista treeniporukoista vierailevaa tähteä lukuunottamatta. Yhteensä koirakoita oli tänään 8 sekä kouluttajamme, joka treenasi myös oman pentunsa kanssa. Ennen treenien varsinaista aloitusta kävimme kierroksen, jossa jokainen kertoi missä koiransa kanssa menee sekä mitä tavoitteita heillä on tälle kaudelle ja mitä he leiriltä toivovat. Itse kerroin toivovani lähinnä neuvoja avuista irroittautumiseen ja sotasuunnitelmaa tulevalle kaudelle.
Ensimmäisenä treenivuorossa olivat pidemmälle edenneet koirakot, viisi kahdeksasta koirasta teki pitkää rataa enemmän tai vähemmän kokeenomaisesti. Välillä treenattiin kouluttajan mali-pentu ja pian olikin jo meidän vuoromme. Lennulle otettiin yhteensä kuusi pistoa, joista kahdelle ensimmäiselle se sai ääniavut ja seuraavaa haluttiin kokeilla ilman apuja. Sen jälkeen oli tarkoitus katsoa, miten kolme seuraavaa otettaisiin. Olin eräälle treenikaverille vitsaillut edellisten koirakoiden treenatessa, että luultavasti Lennu tekee tyypilliset Lennut ja toteaa, että nyt kun on tultu jotain ongelmaa ratkaisemaan niin sellaista ongelmaa ei ole enää olemassakaan. Ja niinhän siinä vähän kävi...
Ensimmäinen maalimies oli etukulmassa avoinna olevassa umpipiilossa. Lennu löysi kyllä piilon hyvin, aloitti ilmaisun, mutta lähtikin sitten juoksemaan vähän matkan päähän. Palasi takaisin piilolle, haukkui muistaakseni jälleen pari kertaa, jonka jälkeen teki uuden kunniakierroksen. Sitten se aloitti ilmaisun ja maalimies palkkasi (järkevästi) jo tuosta aloituksesta. Hieman talviterässä oli siis Lennu piilojen suhteen! Seuraava maalimies oli toisessa etukulmassa, jälleen avoinna olevassa umpipiilossa. Nyt ei ollut enää mitään ongelmia tällä pistolla, Lennu oli hieno!
Sitten odottikin se jännittävä hetki, kolmas pisto. Mitä tekisi Lennu kun apuja ei enää annettaisikaan? No, lähtee tietenkin hienosti pistolle, löytää maalimiehen ja ilmaisee. Helppoa kuin heinänteko! Kolme seuraavaakin tehtiin loppujen lopuksi ilman apuja ja hienosti menivät nekin. Maalimiehet olivat 30 - 50 metrin syvyydessä näillä pimeillä pistoilla ja Lennu työskenteli kyllä hyvin koko ajan. Vielä yksi näistä neljästä viimeisestä maalimiehestä oli umpipiilossa, eikä sekään tuottanut enää mitään ongelmia. Lennu oli aivan superpätevä Koiruus! Ja pääsi kyllä jälleen yllättämään...
Kouluttaja totesikin treenimme jälkeen, että eihän tämä ole avuissa kiinni ollenkaan... No niin. Minä sain omasta työskentelystäni palautetta, että pitää itse muistaa liikkua hyvin keskilinjalla eikä jäädä ihailemaan oman koiran työskentelyä. Lisäksi lähetyksessä ei pidä jäädä "leipomaan" niin kauaksi aikaa, vaan lähettää koira nopeammin. (Odottelin ainakin yhdessä lähetyksessä melko pitkään, että Lennu kääntäisi katseensa menosuuntaan.) Päivä oli kaikin puolin oikein antoisa, sain toimia maalimiehenä ja nähdä hienojen hakukoirien upeaa työskentelyä niin pitkillä kuin lyhyilläkin radoilla. Lisäksi saimme vinkkejä kuinka edetä treeneissä tästä eteenpäin (samanlaista treeniä kuin tämän päiväinenkin, mutta vaihdellen niin, ettei treeneistä tule liian kaavamaisia. Varmuutta tekemiseen!) Kahdeksan tuntia tuli sateisessa metsässä hengailtua, mutta hyvin jaksoi vielä lähteä päättämään päivän pizzalle. Ja huomenna sama uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)