Vapputottis

Olipas kivat tottistreenit tänään! Parin viime viikon aikana on tapahtunut jotain varsin merkittävää. Onko se sitten muutosta koiran asenteessa, minun asenteessani vai ehkäpä molemmissa... Olipa se mitä vain, toivon että kehitystä tähän suuntaan tapahtuu tulevaisuudessakin. Tänään huomasi myös sen, että kun koira tekee töitä innolla ja on todellakin kiinnostunut minun kanssani treenaamisesta, ei pienet vastoinkäymiset treenien aikana tunnu oikeastaan missään. Kun intoa ja yritystä löytyy, vastoinkäymiset saavat vain yrittämään kovemmin, jotta haluttu lopputulos syntyy.

Tänään ohjelmassa oli seuraaminen, nouto sekä A-este. Seuraaminen toimi tänäänkin hyvin, se on parantunut niin paljon, että olen aika hurjan iloinen. Nyt vain pitää saada lisää varmuutta, lisää pituutta ja lisää häiriökestävyyttä. Lisäksi pitää treenata liikkeelle lähtöjä, käännöksiä ja täyskäännöksiä. Toisin sanoen ihan kaikkea. Mutta se ei edes haittaa kun koira on innolla mukana.

Nouto on meillä aika jännä juttu. Ostin Lennulle keskiviikkona ensimmäisen oikean noutokapulan. Se ei ole koskaan tehnyt kokonaista noutoa, tänään oli oikeastaan ensimmäinen kerta kun edes heitin sille noutokapulaa. Lennu nostaa kapulan nätisti ja pitää sitä nätisti. Mutta meidän ongelmakohtamme onkin se kapulan palautus. Miun eteen istuminen kapulan kanssa tuntuu olevan Lennulle hirmuisen vaikeaa, mutta tätä yritämme koko ajan työstää.

A-esteellä Lennulla on tosi kiva asenne, mutta tänään vaikeutimme tehtävää sen verran, että mie jäin paikoilleni A:n toiselle puolelle ja käskytin Lennun kiipeämään sieltä takaisin. Tämä oli Lennusta vähän turhan jännää ja kovasti herra yritti kiertää estettä. Loppuun saatiin kuitenkin ihan hyvä toisto ja kuten kaikki muukin, tämäkin vaatii vain sitä treeniä...

Mutta aikamoista, huomenna ja ylihuomenna päästään hakuilemaan oikein urakalla ja oikein kouluttajan tarkkaavaisen katseen alla. En malta odottaa!