Perjantaina lähdimme Lennun kanssa junalla kohti etelää. Alkumatka sujui totuttuun tapaan rauhallisissa merkeissä, mutta matkan puolessa välissä samaan (pieneen) lemmikkiosastoon monta ihmistä ilman lemmikkiä sekä juoksuinen narttu meidän taaksemme. Lennu aloitti pitkän ja äänekkään valitusvirren, joka kesti miltei koko loppumatkan. Puolentoista tunnin ajan kertyneet turhaumat Lennu päätti sitten perille päästyämme purkaa siskoonsa Lolaan, tosin satunnaisesti yritykset suuntautuivat myös kissoihin. Varsinkin perjantai-iltana Lennun meno meinasi mennä täysin yli äyräiden ja herraa piti komentaa aika lailla, jotta jonkinnäköinen rauha saatiin aikaiseksi. Oi näitä nuoren uroskoiran omistamisen iloja! Onneksi koirat pääsivät perjantaina sänkkärille päästelemään höyryjä pihalle.
Lauantaina ja sunnuntaina kävimme tekemässä esineruutua. Olen opettamassa Lennulle esineruutua kaistale-menetelmällä ja kaistaleen leveys oli viikonlopun esineruuduissa noin 1,5-2 metriä. Syvyys on aina sen 50 metriä. Molempina päivinä otettiin kolme esinettä, jotka vietiin yksi kerrallaan kaistaleen päähän niin, että Lennu näki esineiden viemisen. Hienosti löytyvät esineet ja palautuvat käteen asti. Sunnuntaina kävimme vielä yhteislenkillä, jossa Lennu koetteli jälleen omistajansa hermoja. Onneksi kotimatka junassa sujui rauhallisessa merkeissä muutaman päivän tehokkaan väsyttämisen jälkeen. Kiitoksia vielä Sannille mahtavasta viikonlopusta, joulukuussa uudestaan, toivon mukaan hieman rauhallisemmissa merkeissä! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)