Tänään meillä oli viimeinen kerta tokon alkeiskurssia. Harjoittelimme merkkiä sekä jokainen kurssilainen sai vapaasti valita, mitä toista asiaa haluaisi kouluttajan kanssa hinkata. Itse valitsin meille (sen hajonneen) perusasennon.
Merkkiä emme ole koskaan tehneet, eikä minulla ennen tätä päivää ollut hajuakaan siitä, mikä se edes on. Kouluttajamme kysyi, haluaisinko lähteä opettamaan sitä Lennulle poimimalla sopivia toimintoja (siis naksuttelemalla) vai hänen antamien apujen (tötterön naputus tms) avulla. Valitsin naksuttelun, sillä onnistuessaan se on osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi tavaksi opettaa Lennulle uusia asioita (ei varmaan yllätä ketään). Muutaman kerran naksuttelin siitä, että Lennu vilkaisi tötteröön päin ja tämän jälkeen Lennu tarjosi jo itse merkille menoa. Paljon, paljon kehuja ja nameja. Seuraavaksi lisäsin jo hieman vihjettä mukaan. Ensin "katso merkki", jossa nimenomaan Lennun pitäisi paikantaa tötsä katseellaan ja sitten "merkki", jolloin pitäisi lähteä tötsän luokse. Aivan upeasti Lennu tämän oppikin, ensin meinasi tosin lähteä jo tuon "katso merkki"-käskyn kohdalla merkille, mutta pari kertaa kun sain hyvän toiston alle niin, että se vain vilkaisi tötsää tässä vaiheessa, niin selkeästi Lennu tajusi homman nimen.
Aivan uskomattoman nopeasti Lennu kyllä oppii, ei aina ihan kykene itsekään ymmärtämään, että miten se voi olla noin hieno! Alettiin harjoittelemaan jo sitäkin, että Lennu saa palkan vasta kun se seisoo tötterön takana naamataulu minuun päin. Sitä pitää harjoitella vielä paljon ja merkkiä muutenkin, mutta ainakin alku oli todella lupaava! Olipas kivaa kun kerrankin jonkun (toko)asian kanssa ei tarvinnut painia aivan suunnattomia määriä jo alkuvaiheessa.
Perusasennon harjoittelu on ollut tauolla jo melkein kuukauden. Yllätyksekseni Lennu tuli perusasentoon ihan suhteellisen hyvin, vaikka namit olivatkin nyrkin sisällä, eikä sillä ollut mahdollisuutta tulla niitä nyhtämään. Nyt yritimme kuitenkin päästä käsiavusta jo kokonaan eroon. Tähän kouluttajamme ehdotti keinoksi taaksepäin otettavat askelet, jotka ovat sinänsä koiralle apu sivulletuloon, mutta poistaa melko hyvin käsiavun tarpeellisuuden. Haimme tässä ihan vain sitä, että Lennu tarjoaisi aktiivisesti sivulletuloa, vaikka minä olisinkin passiivinen, enkä antaisi sille käsilläni apuja. Jonkun aikaa pennulla tämän ymmärtämiseen meni (se tarjosi mm. sitä maahanmenoa, joka on nykyään ihan superhauskaa!), mutta loppujen lopuksi se kävi tarjoamaan sivulletuloa melko hyvin. Perusasennon paikka oli näissä välillä missä sattuu, mutta tärkeintä tässä olikin saada koira aktiiviseksi ja toivon mukaan myöhemmin päästään sitten pureutumaan siihen perusasennon paikkaan syvemmin.
Minusta kuitenkin tuntuu, että perusasennon harjoittelemisessa otettiin jo nyt aivan hurjin harppauksin askeleita eteenpäin! Kannatti taukoilla ja olla harjoittelematta asiaa, joka takkuaa todella pahasti. Nyt on taas parempi fiilis tokoa kohtaan ihan kokonaisuudessaan ja tulevaisuus näyttää astetta valoisammalta kun tuntuu, että perusasennonkin kanssa on olemassa toivoa! Olen niin iloinen, että pääsimme tälle alkeiskurssille ja parin viikon päästä jatkamme saman kouluttajan opeissa jatkokurssilla. Siellä ei kuulemma ole enää tarjolla suoria ohjeita, vaan pitää itse alkaa miettimään ja kertomaan, miksi mitäkin tekee ja milloin. Apuva, siitä voikin tulla mielenkiintoista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)