keskiviikko 2. heinäkuuta 2014
Ensimmäiset prååå-hakutreenit
Eilen kävimme siis ensimmäistä kertaa treenaamassa hakua uuden treeniporukkamme kanssa. Alku oli varsin lupaava, sillä meidän oli tarkoituksena treffata erään kaupan pihassa (josta ajaisimme peräkkäin treenipaikalle), mutta ajoinkin ensin väärälle kaupalle. Hupsista! Loppujen lopuksi pääsimme kuitenkin oikeaan paikkaan ja treenit pääsivät alkamaan! Otimme esineruutua ja Lennulle kuusi pistoa maalimiehille.
Me teimme esineruudun viimeisenä, samaan malliin kuin olemme tehneet collieporukankin kanssa. Eli ruudussa oli muutama esine jäljellä ja lähdimme sinne Lennun kanssa talsimaan. Selvästi se oli jo saanut jutun juonesta kiinni, sinkoili ruudussa innoissaan ja löysi esineet, mistä sitten kehut ja palkka. Kokeilimme myös, treenikaverien kehoituksesta, mitä Lennu tekisi jos heittäisin sille esineen (villasukkamytty) vähän matkan päähän. No, sehän meni toki perään ja kantoi esineen minua päin, mutta tiputti sen ehkä metrin päähän. Olin itse kyykyssä ja sanoin jotain "tuo, tuo" -tyylistä ja kyllähän se lopulta sen miulle käsiin toi -> palkka. Tätä pitäisi tehdä ihan kotona, että olisi erilaisia esineitä ja leluja ja muita, joita Lennun pitää kantaa miulle syliin.
Esineruudun jälkeen siirryimme itse henkilöetsintään. Sain olla maalimiehenä kaikkien kolmen treenikaverin koirille, tehdä siis pari puolipakenevaa/pakenevaa sekä olla ihan kunnolla piilossa. On tässä ryhmänvaihdoksessa hiukkasen totuttelemista, sen voin sanoa. Meillä on käytössä radiopuhelimet ja maalimiehet piiloutuvat ihan kunnolla pressujen tms. alle. Myös koirat ovat hyvin erilaisia ja taas saa opetella uudelleen palkkaamaan muiden koiria oikein. Itsehän töpeksin jo heti ensimmäisen koiran kanssa, kun sekoitin kahdelle eri pistolle saamani ohjeet keskenään, mutta tämä annettiin minulle anteeksi. Sain muutenkin paljon hyviä huomiota ja vinkkejä, joiden avulla voin toimia maalimiehenä paremmin tulevissa treeneissä ja jotka tulee pitää mielessä myös Lennua koulutettaessa. Esimerkiksi palkkauksen ajoituksen tärkeydestä pk-kokeita ajatellen.
Lennu treenattiin jälleen viimeisenä ja treenikaverit halusivat tehdä samanlaisen treenin kuin mitä olimme viimeksi tehneet collieporukan kanssa. Eli loppujen lopuksi teimme sille kaksi pistoa ääniavulla, kaksi seuraavaa haamuna, viides pisto jälleen ääniavulla ja viimeinen puolipakenevana. Ensimmäisellä pistolla Lennulla ei selkeästikään ollut nenä vielä auki. Se kyllä singahti matkaan kuin tykin suusta, mutta juoksi pressun alle piiloutuneen maalimiehen ohi ja harhaili sitten sivulinjalla. Loppujen lopuksi se palasi keskilinjalle luokseni ja otimme lähetyksen uudelleen ääniavulla. Tällä kertaa maalimies löytyi hienosti suoralla pistolla. Toisen piston kanssa ei myöskään ollut erityisemmin ongelmia. Haamut näyttivät ohjaajalle keskilinjalta katsottuna melkoisilta möröiltä "valepukuineen", mutta Lennu ei epäröinyt hetkeäkään lähteä niiden perään. Myöskään viidennellä pistolla ei ollut mitään ongelmaa. Viimeisellä pistolla maalimies sitten kertoi, että Lennu oli selvästi käyttänyt nenäänsä etsiessään, sillä se oli edennyt aivan hurjalla vauhdilla ja sitten yhtäkkiä vain pysähtynyt haistelemaan tyyliin "tässäkö se jo olikin". Lennu saikin aivan superisti kehuja hienosta ja rohkeasta työskentelystään vieraiden maalimiesten kanssa!
Ainoa asia, missä tällä hetkellä on haastetta (tai mistä me puhuimme), on se, ettei Lennu tee pistoja suorana kuin ehkä noin 30 metriä. Sen jälkeen se jää vähän haahuilemaan, kuten se on ennenkin tehnyt, vähän pyörimään siihen keskelle, ennen kuin se jatkaa matkaansa maalimiehelle. Tähän treenikaverit totesivat syyksi sen, etteivät koirat ymmärrä syvyyttä ja Lennulta vain puuttuu rutiini siitä, että pistolla todellakin edetään se 50 metriä suoraan. Se kuitenkin toimii ääniavuilla "yllättävän hyvin" ja olin muutenkin todella yllättynyt siitä, miten paljon Lennu sai heiltä kehuja. Tai siis kyllähän minä tiesin, että se on hyvä, mutta kun kommentit ovat luokkaa "siitä tulee helvetin hyvä hakukoira", "siitä tehdään hakukoira ihan heittämällä" ja "paras näkemäni collie", niin voitte varmaan kuvitella, että olin aika fiiliksissä näiden treenien jälkeen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jee! Hyvä Lennu! Kiva lueskella teidän etenemisestä haun ihmeellisessä maailmassa, kun itse en tiedä ko lajista juuri mitään. Tässä oppii! :D
VastaaPoistaOi vitsi, miten kiva kuulla! Välillä on vähän semmonen olo, että ei näitä kilometrin pituisia treenisepustuksia jaksa kukaan kuitenkaan lukea. :D Mutta jääpähän itelle ainakin mustaa valkoisella, jos joskus haluaa lueskella ja nyt todistettavasti ainakin yksi muukin ihminen on käynyt lukemassa, jee! :DD
Poista